A-
A+
Ajatus on tässä se, että työnantajalla ja työntekijällä on jatkuvasti sama intressi.
Yrittäjä Pasi Huumarsalo uskoo, että työsuhteet muuttuvat pikku hiljaa enemmän freelancer-pohjaisiksi ja perinteiset pitkät työsuhteet vähenevät.
Huumarsalo soveltaa yrittäjämäiseen työskentelyyn tähtäävää mallia omassa yrityksessään Cleor Oy:ssä niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tulevaisuudessa hänen visionaan on luoda alustatalouteen perustuva resurssinhallintamalli.
Seinäjoella toimiva Cleor myy asiakkailleen, lähinnä rakennusliikkeille asennuspalvelukokonaisuuksia, jotka voivat käsittää esimerkiksi uuden sairaalarakennuksen tai koulun kaikki loppuvaiheen varusteasennukset. Asennettavana voi olla satoja peilejä, saippua-annostelijoita ja ilmoitustauluja, invavarusteita sekä tuhansia erilaisia koukkuja ja nippeleitä.
Työ hinnoitellaan yksikköperusteisesti ja myyntihinnasta jyvitetään asentajalle bruttohinta. Näin ollen palkkausmalli on suoriteperusteinen. Systeemi on Huumarsalon mukaan toiminut hyvin.
– Ajatus on tässä se, että työnantajalla ja työntekijällä on jatkuvasti sama intressi. Työ tulee tehdyksi hyvin eikä porukkaa tarvitse olla potkimassa työmaalle joka maanantai. Asentajat raportoivat padien avulla meidän serverille koko ajan, ja me nähdään, miten asennukset etenevät työmaalla. Samalla raportoidaan asiakkaalle.
Huumarsalo perusti Cleorin vuonna 2018. Siihen asti hän teki palkkatöitä muiden palveluksessa, muun muassa autopuolella suunnittelijana ja teollisuuden projektipäällikkönä. Autopuolen AMK-linjalla oppinsa saanut projektipäällikkö ei unelmoinut yrittämisestä, mutta johtaminen ja liiketalous kiinnostivat.
– Kun haasteet loppuivat työelämässä, aloimme nykyisten yhtiökumppaneiden kanssa metsästää valmista yritystä, jota voisimme lähteä kehittämään. Pari kolme yrityskauppaa vietiinkin aivan kalkkiviivoille, mutta ne kaatuivat lopulta siihen, etteivät myyjät olleet valmiita sitoutumaan yritykseen kaupan jälkeen.
Lopulta Huumarssalo älysi kysyä omalta enoltaan Matti Hautalalta, olisiko tämä valmis luopumaan mattoliiketoiminnastaan.
– Yhden miehen yrityksellä oli edessä kysymys yrityksen jatkamisesta, ja liiketoimintakauppa toi vanhalle yrittäjälle mahdollisuuden liiketoimintakaupan muodossa. Ostin häneltä immateriaalia ja taustatuen, eli se oli ihan puhdas goodwill-kauppa.
– Kiersimme Matin kanssa läpi hänen asiakkaansa, jotka olivat rakennusliikkeitä. Ajattelin, että mattomyynti olisi se juttu, mutta jo samana vuonna 2018 alkoi tuntua, että tuote on liian yksinkertainen sellaisenaan eikä sillä pysty erottautumaan kilpailijoista.
Hävittyään muutamia mattokauppoja yrittäjä ryhtyi tutkailemaan, mistä syystä ei saanut kyseisiä urakoita. Hän hoksasi, että rakennusliikkeet ostavat samalta toimittajalta mieluummin isompia palvelukokonaisuuksia kuin pelkkiä mattoja.
– Eihän niihin mattoa olisi saanut kaupaksi, vaikka olisi antanut ilmaiseksi. Totesin, että meidän pitää myydä matot muiden varusteiden kyljessä.
Huumarsalo lähestyi paikallista rakennusliikettä ja onnistui myymään ideansa tälle. Rakenteilla olleeseen palvelukeskukseen oli jo ostettu varusteet, ja vain asennusta tarvittiin. Yrittäjä huhki työmaalla itsekin kolme viikkoa ja sai lisää hyviä ideoita.
Hän tajusi, että varusteasennukset vievät paljon aikaa, minkä vuoksi rakennusliikkeet mielellään ostavat palvelun ulkopuolelta.
– Meidän ideana on myydä asiakkaalle helppoutta. Rakentamisen loppuvaiheessa on yleensä järjetön kiire, ja seuraava urakka painaa päälle. Toki on myös rakennusliikkeitä, jotka haluavat pitää nämä asennukset itsellään.
Ensimmäisestä työmaasta alkoi yhteistyö myös varustetoimittajan kanssa. Seuraava työmaa odotti heti perään Kajaanin keskussairaalassa, jonne Cleor niin ikään myi pelkän asennuspalvelun.
– Lähdin Kajaanin ABC:lle rekrytoimaan ihmisiä. Tapasin siellä pontentiaalisia asentajia, ja saatiin työmaa käyntiin. Asennettavia yksiköitä oli sairaalassa kaikkiaan 12.000.
Digitaaliset työkalut otettiin käyttöön jo alkumetreillä, mikä on helpottanut suunnittelua ja resurssin hallintaa.
Juuri tällä hetkellä Cleorilla on meneillään toistakymmentä samanaikaista urakkaa, ja uusia tarjouksia on sisällä useita. Osa on pelkkiä asennuksia, osaan kuuluvat myös varustetoimitukset. Yritys hakee jalansijaa nyt myös Pirkanmaan suunnalta.
Asentajia ja toimihenkilöitä on remmissä yhteensä 11. Uusille asentajille olisi tarvetta varsinkin eteläisessä Suomessa.
Liikevaihto on kasvanut kolmessa vuodessa 200.000 eurosta 1,3 miljoonaan, mutta kasvu ei ole tullut ilman valvottuja öitä.
– Nyt meillä on rekry päällä toisen työnjohtajan palkkaamiseksi, ja toivon, että työtä riittää jatkossa heille molemmille. Myös projektipäällikköä tarvitaan.
Kokonaisuutta kehitetään jatkuvasti. Huumarsalo piirtää kolmion, jonka keihäänkärkenä on projektiliiketoiminta eli urakointi ja kolmion kaksi muuta kulmaa yhdistelmä kevytyrittäjyyttä ja varamiespalvelua.
– Tähän tarvitaan digitaalista järjestelmää, voisi sanoa, että jonkinlaista monien softien yhteenliittymää. Juuri parhaillaan etsimme hallitukseen tällaista osaamista.
Yrittäjyyttä ja johtamista Cleorin toimitusjohtaja on pohtinut paljon. Hän on kirjoittanut aiheesta blogia sekä tehnyt yrittäjyyttä käsitteleviä podcasteja, jotka ovat toistaiseksi tauolla, sillä tekemistä riittää muutenkin.
Millaista on hyvä johtaminen? -kysymykseen ei Huumarsalolla ole selkeää vastausta.
– Itse ajattelen tällä elämänkokemuksella, että jospa ei sitä asentajaa rankaisisi, vaan rakentaisi mallin, jossa saadaan yhdessä paljon aikaan. Jos asentaja menestyy, myös yritys menestyy, ja jos epäonnistuu, molemmat epäonnistuvat. Juuri tästä ajatuksesta kumpuaa meidän palkkarakennemalli.
Sen sijaan että yritykset kilpailevat keskenään, hän toivoo, että yritykset miettisivät, millaista yhteistyötä kilpailijat voisivat tehdä keskenään.
– Meille isoin kasvuvaltti on ollut se, että on lyöttäydytty kimppaan varustetoimittajien kanssa ja on rakennettu paletti niin, että ne ovat voineet hyötyä meidän palveluista. Verkostoituminen joka suuntaan on se ydin. Totta kai myös brändin rakentamiseen ja näkyvyyteen on satsattu paljon.
Huumarsalon ei tarvitse yksin pähkäillä Cleorin asioita, sillä kehittämisideoita ja tulevaisuuden suuntia pohditaan hallituksessa yhdessä.
– Kyllä tässä neuvotteluhuoneessa on paljon hakattu päätä seinään, hän naurahtaa.
Pirjo Latva-Mantila
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
A-
A+
Ajatus on tässä se, että työnantajalla ja työntekijällä on jatkuvasti sama intressi.
Yrittäjä Pasi Huumarsalo uskoo, että työsuhteet muuttuvat pikku hiljaa enemmän freelancer-pohjaisiksi ja perinteiset pitkät työsuhteet vähenevät.
Huumarsalo soveltaa yrittäjämäiseen työskentelyyn tähtäävää mallia omassa yrityksessään Cleor Oy:ssä niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tulevaisuudessa hänen visionaan on luoda alustatalouteen perustuva resurssinhallintamalli.
Seinäjoella toimiva Cleor myy asiakkailleen, lähinnä rakennusliikkeille asennuspalvelukokonaisuuksia, jotka voivat käsittää esimerkiksi uuden sairaalarakennuksen tai koulun kaikki loppuvaiheen varusteasennukset. Asennettavana voi olla satoja peilejä, saippua-annostelijoita ja ilmoitustauluja, invavarusteita sekä tuhansia erilaisia koukkuja ja nippeleitä.
Työ hinnoitellaan yksikköperusteisesti ja myyntihinnasta jyvitetään asentajalle bruttohinta. Näin ollen palkkausmalli on suoriteperusteinen. Systeemi on Huumarsalon mukaan toiminut hyvin.
– Ajatus on tässä se, että työnantajalla ja työntekijällä on jatkuvasti sama intressi. Työ tulee tehdyksi hyvin eikä porukkaa tarvitse olla potkimassa työmaalle joka maanantai. Asentajat raportoivat padien avulla meidän serverille koko ajan, ja me nähdään, miten asennukset etenevät työmaalla. Samalla raportoidaan asiakkaalle.
Huumarsalo perusti Cleorin vuonna 2018. Siihen asti hän teki palkkatöitä muiden palveluksessa, muun muassa autopuolella suunnittelijana ja teollisuuden projektipäällikkönä. Autopuolen AMK-linjalla oppinsa saanut projektipäällikkö ei unelmoinut yrittämisestä, mutta johtaminen ja liiketalous kiinnostivat.
– Kun haasteet loppuivat työelämässä, aloimme nykyisten yhtiökumppaneiden kanssa metsästää valmista yritystä, jota voisimme lähteä kehittämään. Pari kolme yrityskauppaa vietiinkin aivan kalkkiviivoille, mutta ne kaatuivat lopulta siihen, etteivät myyjät olleet valmiita sitoutumaan yritykseen kaupan jälkeen.
Lopulta Huumarssalo älysi kysyä omalta enoltaan Matti Hautalalta, olisiko tämä valmis luopumaan mattoliiketoiminnastaan.
– Yhden miehen yrityksellä oli edessä kysymys yrityksen jatkamisesta, ja liiketoimintakauppa toi vanhalle yrittäjälle mahdollisuuden liiketoimintakaupan muodossa. Ostin häneltä immateriaalia ja taustatuen, eli se oli ihan puhdas goodwill-kauppa.
– Kiersimme Matin kanssa läpi hänen asiakkaansa, jotka olivat rakennusliikkeitä. Ajattelin, että mattomyynti olisi se juttu, mutta jo samana vuonna 2018 alkoi tuntua, että tuote on liian yksinkertainen sellaisenaan eikä sillä pysty erottautumaan kilpailijoista.
Hävittyään muutamia mattokauppoja yrittäjä ryhtyi tutkailemaan, mistä syystä ei saanut kyseisiä urakoita. Hän hoksasi, että rakennusliikkeet ostavat samalta toimittajalta mieluummin isompia palvelukokonaisuuksia kuin pelkkiä mattoja.
– Eihän niihin mattoa olisi saanut kaupaksi, vaikka olisi antanut ilmaiseksi. Totesin, että meidän pitää myydä matot muiden varusteiden kyljessä.
Huumarsalo lähestyi paikallista rakennusliikettä ja onnistui myymään ideansa tälle. Rakenteilla olleeseen palvelukeskukseen oli jo ostettu varusteet, ja vain asennusta tarvittiin. Yrittäjä huhki työmaalla itsekin kolme viikkoa ja sai lisää hyviä ideoita.
Hän tajusi, että varusteasennukset vievät paljon aikaa, minkä vuoksi rakennusliikkeet mielellään ostavat palvelun ulkopuolelta.
– Meidän ideana on myydä asiakkaalle helppoutta. Rakentamisen loppuvaiheessa on yleensä järjetön kiire, ja seuraava urakka painaa päälle. Toki on myös rakennusliikkeitä, jotka haluavat pitää nämä asennukset itsellään.
Ensimmäisestä työmaasta alkoi yhteistyö myös varustetoimittajan kanssa. Seuraava työmaa odotti heti perään Kajaanin keskussairaalassa, jonne Cleor niin ikään myi pelkän asennuspalvelun.
– Lähdin Kajaanin ABC:lle rekrytoimaan ihmisiä. Tapasin siellä pontentiaalisia asentajia, ja saatiin työmaa käyntiin. Asennettavia yksiköitä oli sairaalassa kaikkiaan 12.000.
Digitaaliset työkalut otettiin käyttöön jo alkumetreillä, mikä on helpottanut suunnittelua ja resurssin hallintaa.
Juuri tällä hetkellä Cleorilla on meneillään toistakymmentä samanaikaista urakkaa, ja uusia tarjouksia on sisällä useita. Osa on pelkkiä asennuksia, osaan kuuluvat myös varustetoimitukset. Yritys hakee jalansijaa nyt myös Pirkanmaan suunnalta.
Asentajia ja toimihenkilöitä on remmissä yhteensä 11. Uusille asentajille olisi tarvetta varsinkin eteläisessä Suomessa.
Liikevaihto on kasvanut kolmessa vuodessa 200.000 eurosta 1,3 miljoonaan, mutta kasvu ei ole tullut ilman valvottuja öitä.
– Nyt meillä on rekry päällä toisen työnjohtajan palkkaamiseksi, ja toivon, että työtä riittää jatkossa heille molemmille. Myös projektipäällikköä tarvitaan.
Kokonaisuutta kehitetään jatkuvasti. Huumarsalo piirtää kolmion, jonka keihäänkärkenä on projektiliiketoiminta eli urakointi ja kolmion kaksi muuta kulmaa yhdistelmä kevytyrittäjyyttä ja varamiespalvelua.
– Tähän tarvitaan digitaalista järjestelmää, voisi sanoa, että jonkinlaista monien softien yhteenliittymää. Juuri parhaillaan etsimme hallitukseen tällaista osaamista.
Yrittäjyyttä ja johtamista Cleorin toimitusjohtaja on pohtinut paljon. Hän on kirjoittanut aiheesta blogia sekä tehnyt yrittäjyyttä käsitteleviä podcasteja, jotka ovat toistaiseksi tauolla, sillä tekemistä riittää muutenkin.
Millaista on hyvä johtaminen? -kysymykseen ei Huumarsalolla ole selkeää vastausta.
– Itse ajattelen tällä elämänkokemuksella, että jospa ei sitä asentajaa rankaisisi, vaan rakentaisi mallin, jossa saadaan yhdessä paljon aikaan. Jos asentaja menestyy, myös yritys menestyy, ja jos epäonnistuu, molemmat epäonnistuvat. Juuri tästä ajatuksesta kumpuaa meidän palkkarakennemalli.
Sen sijaan että yritykset kilpailevat keskenään, hän toivoo, että yritykset miettisivät, millaista yhteistyötä kilpailijat voisivat tehdä keskenään.
– Meille isoin kasvuvaltti on ollut se, että on lyöttäydytty kimppaan varustetoimittajien kanssa ja on rakennettu paletti niin, että ne ovat voineet hyötyä meidän palveluista. Verkostoituminen joka suuntaan on se ydin. Totta kai myös brändin rakentamiseen ja näkyvyyteen on satsattu paljon.
Huumarsalon ei tarvitse yksin pähkäillä Cleorin asioita, sillä kehittämisideoita ja tulevaisuuden suuntia pohditaan hallituksessa yhdessä.
– Kyllä tässä neuvotteluhuoneessa on paljon hakattu päätä seinään, hän naurahtaa.
Pirjo Latva-Mantila
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
A-
A+
Ajatus on tässä se, että työnantajalla ja työntekijällä on jatkuvasti sama intressi.
Yrittäjä Pasi Huumarsalo uskoo, että työsuhteet muuttuvat pikku hiljaa enemmän freelancer-pohjaisiksi ja perinteiset pitkät työsuhteet vähenevät.
Huumarsalo soveltaa yrittäjämäiseen työskentelyyn tähtäävää mallia omassa yrityksessään Cleor Oy:ssä niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tulevaisuudessa hänen visionaan on luoda alustatalouteen perustuva resurssinhallintamalli.
Seinäjoella toimiva Cleor myy asiakkailleen, lähinnä rakennusliikkeille asennuspalvelukokonaisuuksia, jotka voivat käsittää esimerkiksi uuden sairaalarakennuksen tai koulun kaikki loppuvaiheen varusteasennukset. Asennettavana voi olla satoja peilejä, saippua-annostelijoita ja ilmoitustauluja, invavarusteita sekä tuhansia erilaisia koukkuja ja nippeleitä.
Työ hinnoitellaan yksikköperusteisesti ja myyntihinnasta jyvitetään asentajalle bruttohinta. Näin ollen palkkausmalli on suoriteperusteinen. Systeemi on Huumarsalon mukaan toiminut hyvin.
– Ajatus on tässä se, että työnantajalla ja työntekijällä on jatkuvasti sama intressi. Työ tulee tehdyksi hyvin eikä porukkaa tarvitse olla potkimassa työmaalle joka maanantai. Asentajat raportoivat padien avulla meidän serverille koko ajan, ja me nähdään, miten asennukset etenevät työmaalla. Samalla raportoidaan asiakkaalle.
Huumarsalo perusti Cleorin vuonna 2018. Siihen asti hän teki palkkatöitä muiden palveluksessa, muun muassa autopuolella suunnittelijana ja teollisuuden projektipäällikkönä. Autopuolen AMK-linjalla oppinsa saanut projektipäällikkö ei unelmoinut yrittämisestä, mutta johtaminen ja liiketalous kiinnostivat.
– Kun haasteet loppuivat työelämässä, aloimme nykyisten yhtiökumppaneiden kanssa metsästää valmista yritystä, jota voisimme lähteä kehittämään. Pari kolme yrityskauppaa vietiinkin aivan kalkkiviivoille, mutta ne kaatuivat lopulta siihen, etteivät myyjät olleet valmiita sitoutumaan yritykseen kaupan jälkeen.
Lopulta Huumarssalo älysi kysyä omalta enoltaan Matti Hautalalta, olisiko tämä valmis luopumaan mattoliiketoiminnastaan.
– Yhden miehen yrityksellä oli edessä kysymys yrityksen jatkamisesta, ja liiketoimintakauppa toi vanhalle yrittäjälle mahdollisuuden liiketoimintakaupan muodossa. Ostin häneltä immateriaalia ja taustatuen, eli se oli ihan puhdas goodwill-kauppa.
– Kiersimme Matin kanssa läpi hänen asiakkaansa, jotka olivat rakennusliikkeitä. Ajattelin, että mattomyynti olisi se juttu, mutta jo samana vuonna 2018 alkoi tuntua, että tuote on liian yksinkertainen sellaisenaan eikä sillä pysty erottautumaan kilpailijoista.
Hävittyään muutamia mattokauppoja yrittäjä ryhtyi tutkailemaan, mistä syystä ei saanut kyseisiä urakoita. Hän hoksasi, että rakennusliikkeet ostavat samalta toimittajalta mieluummin isompia palvelukokonaisuuksia kuin pelkkiä mattoja.
– Eihän niihin mattoa olisi saanut kaupaksi, vaikka olisi antanut ilmaiseksi. Totesin, että meidän pitää myydä matot muiden varusteiden kyljessä.
Huumarsalo lähestyi paikallista rakennusliikettä ja onnistui myymään ideansa tälle. Rakenteilla olleeseen palvelukeskukseen oli jo ostettu varusteet, ja vain asennusta tarvittiin. Yrittäjä huhki työmaalla itsekin kolme viikkoa ja sai lisää hyviä ideoita.
Hän tajusi, että varusteasennukset vievät paljon aikaa, minkä vuoksi rakennusliikkeet mielellään ostavat palvelun ulkopuolelta.
– Meidän ideana on myydä asiakkaalle helppoutta. Rakentamisen loppuvaiheessa on yleensä järjetön kiire, ja seuraava urakka painaa päälle. Toki on myös rakennusliikkeitä, jotka haluavat pitää nämä asennukset itsellään.
Ensimmäisestä työmaasta alkoi yhteistyö myös varustetoimittajan kanssa. Seuraava työmaa odotti heti perään Kajaanin keskussairaalassa, jonne Cleor niin ikään myi pelkän asennuspalvelun.
– Lähdin Kajaanin ABC:lle rekrytoimaan ihmisiä. Tapasin siellä pontentiaalisia asentajia, ja saatiin työmaa käyntiin. Asennettavia yksiköitä oli sairaalassa kaikkiaan 12.000.
Digitaaliset työkalut otettiin käyttöön jo alkumetreillä, mikä on helpottanut suunnittelua ja resurssin hallintaa.
Juuri tällä hetkellä Cleorilla on meneillään toistakymmentä samanaikaista urakkaa, ja uusia tarjouksia on sisällä useita. Osa on pelkkiä asennuksia, osaan kuuluvat myös varustetoimitukset. Yritys hakee jalansijaa nyt myös Pirkanmaan suunnalta.
Asentajia ja toimihenkilöitä on remmissä yhteensä 11. Uusille asentajille olisi tarvetta varsinkin eteläisessä Suomessa.
Liikevaihto on kasvanut kolmessa vuodessa 200.000 eurosta 1,3 miljoonaan, mutta kasvu ei ole tullut ilman valvottuja öitä.
– Nyt meillä on rekry päällä toisen työnjohtajan palkkaamiseksi, ja toivon, että työtä riittää jatkossa heille molemmille. Myös projektipäällikköä tarvitaan.
Kokonaisuutta kehitetään jatkuvasti. Huumarsalo piirtää kolmion, jonka keihäänkärkenä on projektiliiketoiminta eli urakointi ja kolmion kaksi muuta kulmaa yhdistelmä kevytyrittäjyyttä ja varamiespalvelua.
– Tähän tarvitaan digitaalista järjestelmää, voisi sanoa, että jonkinlaista monien softien yhteenliittymää. Juuri parhaillaan etsimme hallitukseen tällaista osaamista.
Yrittäjyyttä ja johtamista Cleorin toimitusjohtaja on pohtinut paljon. Hän on kirjoittanut aiheesta blogia sekä tehnyt yrittäjyyttä käsitteleviä podcasteja, jotka ovat toistaiseksi tauolla, sillä tekemistä riittää muutenkin.
Millaista on hyvä johtaminen? -kysymykseen ei Huumarsalolla ole selkeää vastausta.
– Itse ajattelen tällä elämänkokemuksella, että jospa ei sitä asentajaa rankaisisi, vaan rakentaisi mallin, jossa saadaan yhdessä paljon aikaan. Jos asentaja menestyy, myös yritys menestyy, ja jos epäonnistuu, molemmat epäonnistuvat. Juuri tästä ajatuksesta kumpuaa meidän palkkarakennemalli.
Sen sijaan että yritykset kilpailevat keskenään, hän toivoo, että yritykset miettisivät, millaista yhteistyötä kilpailijat voisivat tehdä keskenään.
– Meille isoin kasvuvaltti on ollut se, että on lyöttäydytty kimppaan varustetoimittajien kanssa ja on rakennettu paletti niin, että ne ovat voineet hyötyä meidän palveluista. Verkostoituminen joka suuntaan on se ydin. Totta kai myös brändin rakentamiseen ja näkyvyyteen on satsattu paljon.
Huumarsalon ei tarvitse yksin pähkäillä Cleorin asioita, sillä kehittämisideoita ja tulevaisuuden suuntia pohditaan hallituksessa yhdessä.
– Kyllä tässä neuvotteluhuoneessa on paljon hakattu päätä seinään, hän naurahtaa.
Pirjo Latva-Mantila
Ajankohtaista
Kysely
uusimmat
Kuvagalleria
PL 50
61301 Kurikka
puh (06) 4515 500, fax (06) 4515 532
Arja Hissa
050 551605
arja.hissa[a]kurikka-lehti.fi